torstai, 2. elokuu 2012

Loppu.

Jatkoa seuraa täällä: tulikuumavaara.wordpress.com/

tiistai, 3. heinäkuu 2012

Pokkarikuvia viikonlopulta

Perjantaina hiekkakuopalla Velmua uittamassa.

 

Sitten Riihimäelle kaupunkilenkille

 

 

 

 

Pentupainia Nopossa.

 

 

 

Kotiin ja Selman + Tompan kanssa 9 kilometrin fikkarilenkille. Kuopan kautta takaisin.

 

 

Lauantaina Hyvinkään Sveitsissä.

Lenkillä

 

 

 

Sunnuntaina Järvenpäähän.

 

 

tiistai, 3. heinäkuu 2012

Purutreenit

Maanantaina oli vuorossa Velmun purut. Paikkana Sveitsin kenttä Hyvinkäällä, maalimiehenä Saaren Ake. Tämä oli järjestyksessä toinen harjoitus (koskaan).

Treeni aloitettiin rätillä joka vaihdettiin sitten tyynyyn. Teemana saaliin avaaminen sekä rauhavaiheen opettelu. Siinä sivussa tuli harjoiteltua irroituksia jotka tällä kertaa menivätkin hiukan paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Minkäänlaisia pakotteita ei tarvinnut käyttää eikä näin ollen syntynyt konfliktia koiran ja ohjaajan välille.

Saalistahan Velmusta löytyy mutta nyt haettiin saalisturhaumaa joka kanavoituu hyvään puruun. Eipä sillä että purussa nyt mitään huomautettavaa ole, päinvastoin. Se puree hyvällä otteella ja lujaa, aivan kuten ensimmäiselläkin kerralla. Rauhan tekeminen vaatii jonkun verran työtä, pieni veto saaliissa auttaa siinä ja kun malttaa pitää rauhavaiheen lyhyenä, oppii se sen varmasti. Tässäkin treenissä tapahtui sen suhteen edistystä. Velmu on purussa hyvin saaliilla, se ei ääntele eikä mupella palkkaa.

Muutoksena alkuperäiseen suunnitelmaan, aion hiukan aikaistaa säännöllisten puruharjoitusten aloittamista. Olen itse ollut sitä mieltä, että liian nuorena aloitettu treenaaminen näkyy ainoastaan hallintaongelmana myöhemmin ja pahimmillaan aikainen kuormitus voi jopa pilata koiran. Maalimiehen kanta kuitenkin oli se, että Velmun ikäiselle koiralle voidaan opettaa jo paljon asioita, eikä treenaaminen näin ollen ole hukkaan heitettyä aikaa. Koska maalimies aika pitkälti vastaa koiran koulutuksesta ja koska koirassa näyttäisi olevan hänenkin mielestään edellytyksiä kasvaa hyväksi kisakoiraksi, olen valmis muuttamaan tämän asian suhteen mielipidettäni (=kääntämään takkini ). Koen myös itse ohjaajana olevani Velmun eteenpäin viemisessä se heikoin lenkki, joten ohjaajan ohjaus on enemmän kuin tervetullut lisä harjoitteluun..

Katsotaan miten homma etenee, koirahan voidaan laittaa sitten jossain vaiheessa tauolle jos treenaus ei tuota toivottua tulosta.

 

 

 

 

 

 

keskiviikko, 27. kesäkuu 2012

Vettä, ruohoa ja pupuja.

Velmun osalta tiistai lähti käyntiin uintireissulla.

 

 


 

 

Hyvinkäältä kävelylle Helsingin Lassilaan...

 

...ja edelleen Itäkeskukseen.

 

Hälinä ja vilinä ei Velmua haittaa.

 

 

Tullessa poikettiin Järvenpään koirakentälle, Purolaan. Tässä on harjoitus jo takana.

Kentällä olivat alkamassa SPL-Keskiuusimaan purut, ehdin kuitenkin ottamaan lyhyen tottistreenin ennen sitä. Aluksi naksuttelin hiukan seuraamista ja asentoja. Valitettavasti tämä ei oikein sujunut suunnitelmien mukaan vaan saalis kiinnosti huomattavasti enemmän. Namipalkalla seuraaminen alkoi hajoilla ja muutenkin toiminta muistutti enemmän hötkyilyä kuin tottelevaisuutta.

No. Ruoka piiloon ja lelun kanssa leikkimistä. Noudatin muutaman kerran kumilelua ja otin loppuun pentuhihalla vielä muutaman purun. Irroitukset ok, otteet samoin. Huomasin kuitenkin että pentuhiha alkaa jäädä jo "pieneksi" ja Velmun kanssa täytyy seuraavissa treeneissä olla jo hiukan tukevampaa purtavaa mukana.

Rauhavaiheet täytyy pitää todella lyhyinä, liikkeessä kanavoi hyvin mutta paikalla ollessa alkaa ennakoimaan irroituksia. Tätä kautta Velmu myös jonkin verran kuormittuu ohjaajasta. Vaikka hihasta irroitukset sujuivat hyvin, on lelusta irrottaminen edelleen vaikeaa ja aika helposti käskyttäminen menee hokemisen puolelle. Ei hyvä. Irrottaa toki pienellä pakotteella mutta en tässä vaiheessa viitsisi kovasti ohjaajapaineita konfliktin kautta nostaa. Eipä sillä etteikö taistelu lelusta johtaisi juuri samaan lopputulokseen.

Mietitään.

Positiivista harjoituksissa oli koiran loppumaton saalisvietti ja taistelutahto sekä se, ettei se häiriinny vaikka lähellä on vieraita ihmisiä ja koiria.

Puruote on täysi ja voimakas ja se on erittäin hyvä asia.

 

Järvenpäästä kotiin, sitä ennen kuitenkin,  yllätys yllätys, uimaan!

 

Velmu ritilöillä.

 

Illalla lähdimme vielä pentujen kanssa taajamalenkille Hyvinkäälle. Täällä Velmu sai uuden kokemuksen jonka olisin mieluusti jättänyt siltä väliin. Nurmialueella kävellessämme lähti melkein jaloista karkuun rusakko jonka perään belgialaisemme ampui. Muutama minuutti huutelua ja Velmu tuli (onneksi) takaisin.

"Ei mene" -käskyn harjoitteluun tullaan siis sitten lähiaikoina panostamaan. Samalla lenkillä tuli muuten kohdattua kokonainen pupuperhe paikallisella teollisuusalueella. Tällä kertaa perään ryntääminen jäi Velmulta yrityksen asteelle. Nopeasti se kuitenkin oli oivaltanut jänisjahdin hauskuuden.

Iltalenkillä oli jälkinamit mukana ja teimme nurmikolle molemmille pennuille jäljen. Peipolta jäljestys sujui hyvin mutta Velmulla lienee vielä pitkäkorvat pyörineet mielessä koska se ei tällä kertaa näyttänyt parasta osaamistaan. Muutama pyörähdys, yksi pysähtyminen ja ajoittainen epätarkkuus vaivasivat. Osasyy saattoi olla myös se, että tällä kertaa palkkana oli ensimmäistä kertaa Natural menua.

Peippo jäljestää, Velmu odottaa vuoroaan.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tänään keskiviikkona harjoittelin aamulla tottiksen yhteydessä toista kertaa noutokapulan pitämistä. Sen opettaminen on juuri niin masentavan takkuista kuten muistelinkin. Ongelmana on se, ettei Velmu istu kapula suussa. Se kyllä ottaa pienen pohtimisen jälkeen kapulan suuhunsa mutta nostaa samantien takapuolensa ilmaan. Täytyy kokeilla toimiiko homma paremmin kevyemmällä kapulalla. Epäilen. Tämä tulee viemään paljon aikaa. No, mihinkäs meillä kiire...

Seuraaminen, asennot ja jäävät sujuivat hyvin, samoin paikallaoloharjoitus.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Päivällä kävin Velmun kanssa metsähallituksen metsissä ulkoilemassa.

 

 

Uutta lelua testattiin Rutikan montulla. Ihme kyllä, muita uimareita ei paikalla ollut. Metsässä tuli muutama koira vastaan.

 

 

 

 

maanantai, 25. kesäkuu 2012

Juhannuksen touhuja

Juhannus tuli ja meni liiankin nopeasti. Ilmat onneksi suosivat koirien kanssa ulkoilua.

Aatonaattona kävin Velmun kanssa Hyvinkäällä kaupunkikävelyllä. Mikään vastaantuleva ei enää hätkäytä, vastaantulevat koiratkin jäävät reagoimatta jos ehdin ottaa siihen kontaktin ennen kohtaamista.  Alustat, portaat, hissit ja ritilät sujuvat ongelmitta.

Periaatteessa Velmua voisi pitää hallintansa puolesta vapaana joka paikassa. Tokihan siellä missä ihmisiä tulee jatkuvasti vastaan, on se parempi pitää kytkettynä.

Illalla kävimme uittamassa pentuja kuopalla. Pienenä pisteenä kuvassa näkyy Velmu, joka opittuaan uimaan hakee purupatukkaansa loppumattomalla tarmolla.

Peippo tarvitsee vielä pientä apua.

Iltalenkille joelle pääsivät mukaan aikuiset koirat.

Selma

Silta yläjuoksulta kuvattuna.

Juhannusaattona saimme nauttia kauniista kesäilmasta eväsretken merkeissä, kangasmetsä- ja suomaisemissa.

Remmivuorossa aluksi Tomppa.

Tähän kuvaan mahtui Selmaa lukuunottamatta kaikki koiratkin.

Nainen ja briard. 

 

Vetovoimaa!

Iltalenkki tehtiin tällä kertaa Velmun ja Peipon kanssa.

maalaismaisemaa

Loppumatkasta sai pieni(?) briardinpentu kantoapua.

 

Juhannuspäivänä teimme kaikille koirille viestiharjoituksen, ensikertalaisena  Peippo.

Molemmilla pennuilla lyhyellä matkalla toteutettu harjoitus sujui suunnitellusti.

 

Iltapäivällä Hyvinkään asemalla.

Kaupunki oli hiljainen, vastaantulijoita ei juurikaan ollut.

 

Velmulla on painoa nyt noin 20 kiloa, säkä 55cm. Tottista tulee edelleen treenattua päivittäin, jälkeä ehkä muutama kerta viikossa.

Tottis sujuu hyvin, asennonvaihdoissa on tapahtunut edistystä ja paikallamakuutakin on alettu pikkuhiljaa opettelemaan. Noutokapulan pitämisharjoitukset ovat ohjaajan saamattomuuden vuoksi edelleen aloittamatta. Itse noutoliike ilman istuen tapahtuvaa luovutusta on kuitenkin todella nopea.

Velmu on ilmoitettu Tendingin tottiskurssille Järvenpäähän tulevana elokuuna, toivotaan että sieltä saadaan hyviä vinkkejä myös PK-tottiksen eteenpäin viemisessä.

Viestiharjoitus sujui hyvin. Voisi luulla että Velmun tyylinen koira ei irtaantuisi hyvin ohjaajastaan mutta namipalkka toimii erittäin hyvin ja se juoksee samaa vauhtia molempiin suuntiin. Etäisyyttä ei tässä vaiheessa vielä liikoja ole, näkölähdöillä mennään. Edistys tulevaisuudessa riippuu aika lailla siitä, kuinka paljon aikaa saamme tämän lajin treenaamiseen irroitettua.

Uimisesta tuli Velmulle uusi mielipuuha. Se todellakin nauttii siitä ja hakee lelua vedestä niin kauan kuin sille sitä vaan jaksaa heittää. Kunnon rakentamisessa innostus uimaan on todella suuri apu.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot


    Koiraharrastaja nelj koiran taloudessa.

    Mukana menossa:

    Malinoisuros Velmu

    Malinoisnarttu Selma

    Porokoiranarttu Tomppa
    Briardnarttu Peippo

  • Tagipilvi