Juhannus tuli ja meni liiankin nopeasti. Ilmat onneksi suosivat koirien kanssa ulkoilua.

Aatonaattona kävin Velmun kanssa Hyvinkäällä kaupunkikävelyllä. Mikään vastaantuleva ei enää hätkäytä, vastaantulevat koiratkin jäävät reagoimatta jos ehdin ottaa siihen kontaktin ennen kohtaamista.  Alustat, portaat, hissit ja ritilät sujuvat ongelmitta.

Periaatteessa Velmua voisi pitää hallintansa puolesta vapaana joka paikassa. Tokihan siellä missä ihmisiä tulee jatkuvasti vastaan, on se parempi pitää kytkettynä.

Illalla kävimme uittamassa pentuja kuopalla. Pienenä pisteenä kuvassa näkyy Velmu, joka opittuaan uimaan hakee purupatukkaansa loppumattomalla tarmolla.

Peippo tarvitsee vielä pientä apua.

Iltalenkille joelle pääsivät mukaan aikuiset koirat.

Selma

Silta yläjuoksulta kuvattuna.

Juhannusaattona saimme nauttia kauniista kesäilmasta eväsretken merkeissä, kangasmetsä- ja suomaisemissa.

Remmivuorossa aluksi Tomppa.

Tähän kuvaan mahtui Selmaa lukuunottamatta kaikki koiratkin.

Nainen ja briard. 

 

Vetovoimaa!

Iltalenkki tehtiin tällä kertaa Velmun ja Peipon kanssa.

maalaismaisemaa

Loppumatkasta sai pieni(?) briardinpentu kantoapua.

 

Juhannuspäivänä teimme kaikille koirille viestiharjoituksen, ensikertalaisena  Peippo.

Molemmilla pennuilla lyhyellä matkalla toteutettu harjoitus sujui suunnitellusti.

 

Iltapäivällä Hyvinkään asemalla.

Kaupunki oli hiljainen, vastaantulijoita ei juurikaan ollut.

 

Velmulla on painoa nyt noin 20 kiloa, säkä 55cm. Tottista tulee edelleen treenattua päivittäin, jälkeä ehkä muutama kerta viikossa.

Tottis sujuu hyvin, asennonvaihdoissa on tapahtunut edistystä ja paikallamakuutakin on alettu pikkuhiljaa opettelemaan. Noutokapulan pitämisharjoitukset ovat ohjaajan saamattomuuden vuoksi edelleen aloittamatta. Itse noutoliike ilman istuen tapahtuvaa luovutusta on kuitenkin todella nopea.

Velmu on ilmoitettu Tendingin tottiskurssille Järvenpäähän tulevana elokuuna, toivotaan että sieltä saadaan hyviä vinkkejä myös PK-tottiksen eteenpäin viemisessä.

Viestiharjoitus sujui hyvin. Voisi luulla että Velmun tyylinen koira ei irtaantuisi hyvin ohjaajastaan mutta namipalkka toimii erittäin hyvin ja se juoksee samaa vauhtia molempiin suuntiin. Etäisyyttä ei tässä vaiheessa vielä liikoja ole, näkölähdöillä mennään. Edistys tulevaisuudessa riippuu aika lailla siitä, kuinka paljon aikaa saamme tämän lajin treenaamiseen irroitettua.

Uimisesta tuli Velmulle uusi mielipuuha. Se todellakin nauttii siitä ja hakee lelua vedestä niin kauan kuin sille sitä vaan jaksaa heittää. Kunnon rakentamisessa innostus uimaan on todella suuri apu.