Maanantaina oli vuorossa Velmun purut. Paikkana Sveitsin kenttä Hyvinkäällä, maalimiehenä Saaren Ake. Tämä oli järjestyksessä toinen harjoitus (koskaan).

Treeni aloitettiin rätillä joka vaihdettiin sitten tyynyyn. Teemana saaliin avaaminen sekä rauhavaiheen opettelu. Siinä sivussa tuli harjoiteltua irroituksia jotka tällä kertaa menivätkin hiukan paremmin kuin ensimmäisellä kerralla. Minkäänlaisia pakotteita ei tarvinnut käyttää eikä näin ollen syntynyt konfliktia koiran ja ohjaajan välille.

Saalistahan Velmusta löytyy mutta nyt haettiin saalisturhaumaa joka kanavoituu hyvään puruun. Eipä sillä että purussa nyt mitään huomautettavaa ole, päinvastoin. Se puree hyvällä otteella ja lujaa, aivan kuten ensimmäiselläkin kerralla. Rauhan tekeminen vaatii jonkun verran työtä, pieni veto saaliissa auttaa siinä ja kun malttaa pitää rauhavaiheen lyhyenä, oppii se sen varmasti. Tässäkin treenissä tapahtui sen suhteen edistystä. Velmu on purussa hyvin saaliilla, se ei ääntele eikä mupella palkkaa.

Muutoksena alkuperäiseen suunnitelmaan, aion hiukan aikaistaa säännöllisten puruharjoitusten aloittamista. Olen itse ollut sitä mieltä, että liian nuorena aloitettu treenaaminen näkyy ainoastaan hallintaongelmana myöhemmin ja pahimmillaan aikainen kuormitus voi jopa pilata koiran. Maalimiehen kanta kuitenkin oli se, että Velmun ikäiselle koiralle voidaan opettaa jo paljon asioita, eikä treenaaminen näin ollen ole hukkaan heitettyä aikaa. Koska maalimies aika pitkälti vastaa koiran koulutuksesta ja koska koirassa näyttäisi olevan hänenkin mielestään edellytyksiä kasvaa hyväksi kisakoiraksi, olen valmis muuttamaan tämän asian suhteen mielipidettäni (=kääntämään takkini ). Koen myös itse ohjaajana olevani Velmun eteenpäin viemisessä se heikoin lenkki, joten ohjaajan ohjaus on enemmän kuin tervetullut lisä harjoitteluun..

Katsotaan miten homma etenee, koirahan voidaan laittaa sitten jossain vaiheessa tauolle jos treenaus ei tuota toivottua tulosta.